tuttuja ja ei niin tuttuja juttuja

Ensimmäiset neljä päivää takanapäin. Koska myös tänään on ollut pitkä päivä, tässä lyhyt oppimäärä:

Hotelli: Internet toimii jostain käsittämättömästä syystä vain tabletissa, joka aiheuttaa jatkuvaa hiusten halkomista. 200 metriä hotskun ovelta Hovedbarnegaardetille, eli päärautatieasemalle, jonka tuloksena S-junien toiminta jo sisäistetty, yöjunia lukuunottamatta...

Yliopisto: laajalle levinnyt. Oma "KUA" eli eteläinen kampus Amagerilla (lausutaan "amaa", tottakai, onhan se täysin loogista...) rempassa, mutta siisti, uusi ja hieno. Internet ja kirjastopalvelut mahtavia, en vaan osaa aktivoida niitä... luennoilla on tarkoitus keskustella, joka kuitenkin perustuu "we do not care what you think unless you have a solid academic argument"-filosofiaan. Kurssi1 alkaa maanantaina. Kantinessa tarjotaan Amican ruokaa, noin 15 eri vaihtoehtoa päivässä, ja sieltä saa Geishaa!

Paikasta A paikkaan B: ...pääsee, yllättäen, parhaiten fillarilla, joita kaupunki on kirjaimellisesti täynnä. Määrää ei voi kuvitella, niitä on tuhansia ja taas tuhansia pelkästään Hovedbanegaardetilla. Oma on musta kera etukorin, tonnin fillari, joka kulkee. Note to you: loistava liikeidea olis hamstrata vanhoja fillareita Suomessa, raahata kaikki kerralla Köpikseen ja myydä täällä, jäis voitolle ja sais hyvät provikat, think about it! Kysyntä on valtava, fillari on elintärkeä. Käsimerkit "käännyn oikealle/vasemmalle" ja "pysähdyn" vielä hakusessa...

Oma koti: on lähiössä. Tänään huomattiin, että sängyn runko on haljennut, ei siinä voi nukkua, katsotaan hoitavatko sen kuntoon... siivousoperaatio suoritettu uusilla hoodeilla Sydhavnissa, jonne pääse kivasti junalla ja vielä kivemmin fillarilla. Kämppis oletettavasti jenkki, siitä lisää myöhemmin, kun keskiviikkona tapaamme.

Ihmiset:
A) vaihtarit: ...ovat monet olleet täällä jo yli kuukauden, joten porukoihin pääseminen ei oo menny kuin Strömsössä ja päässäni olin sen ajatellut. Olen kuitenkin optimistinen, toistaiseksi, muutama saksalainen, tsekki, ja pari belgialaista vaikuttaa mukavilta, ja uusia ihmisiä tulee varmastu vielä vastaan.
B) tanskalaiset: hurmaavia. kuka vaan kadulla on valmis neuvomaan, tosin, koska ylpeys eianna periksi, joskus on hankala seurata reittiohjeita, jotka annetaan tanskaksi, koska yliarvioit itsesi ja kysyit ruotsiksi. Mutta löysin perille, joten toivoa on. Kontaktia alkuperäisväestöön ei ole kuitenkaan vielä mentoreita lukuunottamatta ole juurikaan tullut muodostettua, joten we'll see.

Lisättävää yllä oleviin ja muuta: Kampus on täynnä Kaffebareja, eli huoneita, joistaa saa päivällä kahvia ja illalla/yöllä olutta, joka laitoksella on oma, joissa pidetään partyjä. Kirjastossa saa viettää koko yön, ja olutta saa automaatista. Tivoli oli hauska paikka, siel on fiilistä. Pyörille on kokonaan oma baana ja omia vaunuja S-junissa. Join eile kaksi olutta, jossa oli kaksi liikaa, mutta kun kympillä sai ja... nii. Yliopiston rehtori melkein murskasi mun sormet kätellessään. Ärsyttää jo nyt, että Norreport on rempassa, vaikeuttaa junaliikennettä ja pakottaa etsimään oikeaa bussia yöllä.
Ainiin, mä taidan tykätä täst kaupungista.

PS. Kuvia kun pääsen oikealle tietokoneelle, ja ehdin kierrellä kaupungilla ilman päämäärää.